Asikkalan Keskusta

Jori Ravantti, Vääksy

040-7247538, jori.ravantti[a]phnet.fi

 

JORIN SIVUT

www.asikkalalainen.net


 

Jorin haastattelu Suomenmaassa

 

Harrastukset

- kunnan asiat pintaa syvemmältä
- muu yhteiskunnallinen funtsaaminen
- tiede, taide ja tekniikka
- pianisti
- luovat oivallukset ja ratkaisut niin

  yhteiskunnan kuin tekniikankin saralla
- hyvä ruoka
 

 

Pidetään Asikkala jatkossakin kartalla

Asikkalalaisilla oltava mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Päätöksentekoa ei ole syytä siirtää kuntalaisten ulottumattomille Lahteen. Yhteistyötä tehdään monipuolisesti ja sitä voidaan erityisesti terävöittää samanveroisuuden pohjalta esim. Padasjoen ja Sysmän kanssa.

 

Yhteisiin asioihin sopii avoin, keskusteleva, todellista yhteistyötä tekevä ja rehellinen ilmapiiri. Todelliselle yhteistyölle on eduksi jos ajatellaan kaikkien olevan samassa veneessä, eikä jakauduta rivikuntalaisten, virkamiesten ja valtuutettujen leireihin.

 

Kannustava työyhteisö

Kunta oltava sekä työyhteisönä, että myös muutoin kannustava ympäristö työlle, oppimisille ja yrittäjyydelle. Tähän kuuluu hyvät osallistumismahdollisuudet myös kunnan työyhteisössä. Määräaikaisilla työntekijöillä pitää olla mahdollisuudet päästä kuvioihin kunnolla mukaan siinä missä pitempää talossa olleilla. Kunnan virat ja toimet eivät ole syytä jatkua samanlaisina vuosikymmeniä eläkeikään saakka, vaan leipääntymisen välttämiseksi on syytä olla tehtäväkiertoa ja etenemismahdollisuuksia kunnan sisällä ja antaa välillä vuoroa uusille innokkaille kyvyille.

 

Kunnanjohtaja

Kunnanjohtajan kohdalla määräaikaisuus pitää tilanteen elävänä ja huonoa ilmapiiriä ei pääse syntymään yhtä helposti kuin eläkeviroissa. Kunnanjohtajaan on syytä suhtautua samalla tavalla kannustavasti kuin kunnan muihinkin työntekijöihin ja viranhaltijoihin. Kultaiset kädenpuristukset ovat arveluttava tapa toimia sellaisten kunnan johtohenkilöiden kohdalla, joiden työhön ei olla tyytyväisiä. Rakentavan palautteen muodossa on palkittava hyvästä työstä. Silloin jos hommat ei toimi ja ilmapiiri on tulehtunut, uusia tulijoita löytyy kyllä. Kunnan henkilöstöä on kohdeltava samanveroisesti riippumatta siitä toimiiko siivoojana vai kunnanjohtajana. Tähän kuuluu, että myös valtuutettu on kiinnostunut minkälaiset työolot iloineen ja murheineen kunnassa on.

 

Valtuutetut näyttämään kaapin paikan

Valtuutetuilta tarvitaan rohkeutta, tietoa, ja osaamista näyttää kaapin paikka. Osaaminen ja tieto eivät tule kotona viihdeohjelmia seuraamalla, vaan joutuu näkemään monimuotoisesti vaivaa ja ottaa asioista selvää. Kannattaa keskittyä kohtuulliseen määrään sellaisia luottamustehtäviä, joihin liittyen omaa riittävästi tietoon perustuvaa painoarvoa. Luottamustehtävä motivoi jos siinä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia, eikä tehtävä ole verrattavissa kumileimasimaan. Kun valtuutettu keskittyy kohtuulliseen määrään luottamustehtäviä, tämä mahdollistaa muidenkin osallistumisen ja mielekästä tekemistä riittää useammalle.

 

Kunnan talous kuntoon

Kunnan tulot ja menot on syytä pitää tasapainossa. Tavoitteeseen pyrittävä Lahdesta johdetun suurkunnan sijaan laittamalla asioita oikeaan tärkeysjärjestykseen.

 

Minun tärkeysjärjestyksessä ykkösasioita eivät ole esimerkiksi ulkomaanmatkailu kunnan varoin, toimimattomien matkailuvetonaulojen perustaminen tai rahojen syytäminen Lakesiin. Esimerkiksi kohtuullisen kokoisia kyläkouluja, toimivaa vesihuoltoa ja kunnan omistamista kiinteistöistä huolehtimista pidän näitä tärkeämpänä. Kulttuurin ja elinkeinoelämän saralla suosittava omatoimisuutta siten, että kunta kannustaa ja tarjoaa puitteita.

 

Moni kunta ajattelee voivansa laittaa asiansa kuntoon haalimalla lisää asukkaita ja yrityksiä. Näitä on joissain kunnissa huomattavasti enemmän kuin toisissa ja silti asukasmääriltään erilaisissa kunnissa on omat ongelmansa. Kuntatalouden ongelmat juontavat siitä, että lainsäätäjä turhan suurella innolla tuo kunnille uusia tehtäviä, palkat ja muutkin kulut meinaavat nousta kuntatyönantajan kannalta aika reipasta vauhtia ja kuntapäättäjät eivät ole niin reippaita priorisoimaan kun tämänlaisessa tilanteessa tulisi olla.

 

Riittääkö asukkailla kiinnostusta?

Suurimpia uhkia kunnalliselle osallistumiselle on, että kuntalaiset menettää kiinnostuksen yhteisiin asioihin. Parhaat osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon on silloin kun ei olla varsinaisessa päätöksenteossa, vaan asia, johon halutaan vaikuttaa, on vasta nousemassa esille. Yleinen tietoisuus ja kiinnostus asioista nousee monesti vasta liian myöhään - kun ollaan laittamassa täytäntöön tehtyä päätöstä esim. rakentamassa tai purkamassa.

 

Kunnan asioista tulee saada tietoa riittävän ajoissa ja käsiteltävänä tulee olla sellaisia asioita mitkä kiinnostaa kuntalaisia. Kuntalaisten taholta tulevat aloitteet on syytä ottaa aikaisempaa vakavammin ja pyytää kuntalaiset kertomaan ja keskustelemaan kokouksiin aloitteistaan samoin kuin tekee esittelijän ominaisuudessa ideoitaan esittelevät virkamiehet. Välinpitämätön suhtautuminen kuntalaisten tekemiin aloitteisiin vesittää osallistumista. Asiat on katsottava asioina perustelujen eikä esittäjän pärstäkertoimen tai statuksen perusteella.

 

Kunnan hallintoa voidaan verrata kerrostalon hallintoon, jossa asioita hoidetaan asukasvastuulla. Kunnassa vaarana on, että asiat lipsahtavat virkamiesten hoidettavaksi. Kunta ei ole valtionhallinnon jatke, vaan paikallinen yhteisö, jossa asukkaat yhdessä sopivat yhteisistä asioista.

 

Jori Ravantti Asikkalan valtuustoon

Aktiivisen osallistumisen Asikkalan kunnan asioihin aloitin vuonna 1993 kunnan ensimmäisenä kokopäivätoimisena tietotekniikan ammattilaisena - atk-asiantuntijana. Tämä oli siinä mielessä hyvä alku, sillä siinä pääsi tutustumaan kuinka monimuotoinen yhteisö kunta on ja minkälaisia asioita kunnassa tehdään. Pikkuhiljaa on tullut ryhdyttyä kunta-aktivistiksi mm. asikkalalaisten osallistumismahdollisuuksien puolesta ja tällä hetkellä olen mukana Keskustan Asikkalan kunnallisjärjestön sihteerinä. Tartuin muutama vuosi sitten aktiivisesti kunnanviraston toimitilaratkaisuun vastustaen kallista virastorakennusta ja tehden aloitteen viraston sijoittamisesta Päijännetaloon. Jos katsot, että tämänlaiselle aloitteellisuudelle olisi jatkossakin käyttöä, kannattanee harkita äänestämistä. Tällä hetkellä tämänlaista otetta tarvitaan, ettei pilata Asikkalaa huonosti toimivalla suurkunnalla, vaan viritellään todellista käytännöllistä ja järkevää yhteistyötä.

 

Itse toivon, että pääseen vuoden 2008 kuntavaalien voimalla valtuustoon todelliseksi tekijäksi ja kuntavaikuttajaksi seremoniamestaroinnin sijaan. Tähän tarvitaan paitsi äänestäjien luottamusta, panostusta hyvään yhteistyöhön yli puolurajojen ja kunnan henkilöstön kesken.

 

Jos haluat mukaan Asikkalan valtuustoon kokeneen kunta-aktivistin, jolta löytyy rohkeutta tarttua härkää sarvista kiinni, keskustelen mielellään kanssasi asiasta lisää ja voimme mennä rupattelemaan vaikka lounaalle tai kaffekupposelle.

 

 

Paluu